Kivilajit
Sedimenttikivet
Erilaisten sääilmiöiden aiheuttama eroosio kuluttaa jatkuvasti kallioperää. Erityisesti suurten korkeuserojen alueella, kuten vuoristossa, eroosio on voimakasta. Eroosion vaikutuksesta kovatkin kivilajit murenevat pieniksi muruiksi. Näin syntyvät peruskalliota peittävät maa-ainekset.
Sedimenttikiviä syntyy, kun eroosion tuottamat maa-ainekset kasautuvat ajan myötä paksuiksi kerroksiksi. Silloin alimmaiset kerrokset joutuvat niin syvälle, että lämpötilan ja paineen nousu aiheuttaa näiden sedimenttikerrostumien kivettymisen.
Tärkeimmät rakentamisessa käytettävät sedimenttikivet ovat hiekkakivi, kalkkikivi ja travertiini >>
Metamorfiset kivet
Metamorfiset kivet ovat suurissa paineissa ja lämpötiloissa voimakkaita muutoksia kokeneita kivilajeja, jotka ovat alun perin voineet olla magmakiviä tai sedimenttikiviä. Metamorfoosissa kivet eivät vielä varsinaisesti sula, mutta kiven alkuperäinen mineraalikoostumus voi muuttua, jolloin kivi tyypillisesti suuntautuu tai jopa liuskettuu.
Metamorfiset kivilajit syntyvät tavallisesti hieman syvemmällä kuin missä sedimenttikerrosten kivettyminen tapahtuu. Esimerkiksi hyvin paksun sedimenttikerroksen alimpana olevat osat saattavat olla jo niin syvällä, että jo kivettynyt sedimentti alkaakin suoraan metamorfoitua.
Magmakivet
Magmakivet syntyvät kivisulan, eli magman jäähtyessä ja kiteytyessä. Jos sula magma ei pääse purkautumaan maanpinnalle, siitä kiteytyy karkearakeisia ns. syväkiviä.
Jos magma pääsee purkautumaan maanpinnalle esimerkiksi tulivuorenpurkauksissa, siitä syntyy hienorakeisia pintakiviä. Myös maankuoren rakoihin kiteytyvä magma muodostaa varsin hienorakeisia juonikivilajeja.
Varsinaisia pintakivilajeja Suomessa ei ole, koska meillä ei nykyisin esiinny tulivuoritoimintaa.
Graniitti, gabrot ja diabaasi | Hiekkakivi, kalkkikivi ja travertiini | Marmori, gneissit, migmaatit, liuskeet ja vuolukivet
