Vaikutukset ympäristöön
Maisema
Luonnonkivialueiden maisema muuttuu louhinnan myötä, ja louhimon jälkikäyttö huomioidaan käytönaikaisella suunnittelulla ja maisemoinnilla Laki velvoittaa toiminnanharjoittajan maisemoimaan maa-ainesten ottamisalueen toiminnan loputtua.Toiminnan päätyttyä louhimoalue siistitään, kasvillisuus palautetaan istutuksin ja alueelle soveltumaton käyttö estetään esimerkiksi sivukivin.
Melu
Louhimon melulähteitä ovat räjäytykset, kiven poraaminen ja sahaaminen, sekä louhinnassa käytettävät työkoneet. Luonnonkiveä louhitaan arkisin vain päiväsaikaan, joten melua ei synny yö- eikä ilta-aikaan, eikä myöskään viikonloppuisin.
Räjäytykset ovat yksittäisiä kovempia melutapahtumia, joita voi suurella louhimolla olla keskimäärin viisi päivässä ja pienellä louhimolla esim. kerran viikossa. Louhimon ympäristön melutasolle on annettu ohjearvo, joka on 55 dB lähimmän asuintalon ja 45 dB lähimmän loma-asunnon kohdalla.
Melun leviämistä ympäristöön torjutaan hyvällä louhimoalueen suunnittelulla. Esimerkiksi erilliset meluvallit ja sivukivikasat sijoitetaan siten, että ne vaimentavat melua. Myös louhimon seinät toimivat meluesteinä louhinnan edetessä.
Pöly
Pölyä syntyy kivilouhimolla lähinnä sahauksen ja porauksen yhteydessä. Porauksessa syntynyt pöly kerätään talteen pääsääntöisesti porauslaitteiden imureilla, mutta pölyä saattaa levitä jonkin verran myös työkoneiden liikkuessa louhimon ajoväylillä.
Pölyvaikutukset jäävät kuitenkin pääasiassa louhimon alueelle, eivätkä pölyn pitoisuustasot ylitä ilmanlaadulle annettuja ohjearvoja suurenkaan louhimon lähialueella.
Pohjavesi
Luonnonkiven louhinnan vaikutus pohjaveteen on vähäinen, sillä kivilouhimoita ei sijoiteta samoille alueille kallion pohjavesivarastojen kanssa. Louhimoilla ei synny pohjavettä, eivätkä louhimon vedet voi imeytyä pohjaveteen.
Ruostuvat kivet eivät sovellu luonnonkivituotantoon, joten louhittavissa kivissä on hyvin vähän ympäristöä kemiallisesti kuormittavia metalleja. Siksi louhinnalla ei ole vaikutusta porakaivojen tai talousvesikaivojen vedenlaatuun.
Kun kiveä porataan tai sahataan, siitä syntyy kivijauhoa. Se on vaikeasti liukenevaa materiaalia, josta ei aiheudu kemiallista vesistökuormitusta. Vaikutusten minimoimiseksi louhimoiden kuivatusvedet kuitenkin käsitellään esimerkiksi saostusaltaiden avulla ennen kuin ne lasketaan takaisin luonnonkiertoon.
Tärinä
Kun kiveä räjäytetään, ympäristöön leviää tärinää ja ilmanpaineaalto. Käytännössä tärinää syntyy ainoastaan kiintokallion louhinnassa. Tärinä ei leviä kauas, mutta on havaittavissa louhimon läheisyydessä.
Luonnonkiven louhinnan aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski on erittäin pieni, eikä normaalirakenteinen rakennus käytännössä voi vaurioitua edes kivilouhimon läheisyydessä. Toiminnanharjoittajalla on kuitenkin aina vastuu vaurioista, vaikka tärinä alittaisi räjäytysalan ohjearvon. Vauriota kärsineellä on tällöin oltava näyttöä vaurion ja räjäytyksen samanaikaisuudesta.
